Pimeistä hetkistä

Minulle masennus on sitä, kun ensimmäinen tunne aamulla herätessä on pettymys itseen ja siihen, että on hengissä.

Se ei ole kyvyttömyyttä nähdä elämän hyviä ja kauniita asioita. Se on kyvyttömyyttä nauttia niistä. Kun elämän parhaat asiat eivät enää tunnu hyvältä, toivo hiipuu - tilalle tulee yksinäisyys, häpeä, syyllisyys, itseinho. Masennus on sitä, kun tunnelin päässä ei näy valoa ja tunneli on niin ahdas, että eteenpäin joutuu ryömimään. Ilman valonpilkettä edessäpäin ei itsekään tiedä, miksi jatkaa ryömimistä. Ennen pitkää ryömiminen alkaa väsyttää yhä enemmän ja enemmän. Lopulta saattaa tulla hetki, jolloin ei enää jaksa ja valitsee mieluummin sen toisen vaihtoehdon.

Vuosia sitten olin sairaalassa ja omahoitajani kertoi minulle kokemuksestaan: Hän oli joskus työskennellyt labrassa, jossa tehtiin eläinkokeita skorpioneilla. He piirsivät bensiinistä skorpionin ympärille laajan kehän ja sytyttivät bensiinin sitten tuleen. Eläin joutui tietenkin paniikkiin ja yritti etsiä ulospääsyä tulen keskeltä. Kun sellaista ei löytynyt, eläin alkoi hakata omaa päätään myrkkipiikillään.

Istuin sairaalan sängyllä ja inhosin tarinaa. Inhosin eläinkoe-aspektia, enkä ymmärtänyt, miksi hoitaja kertoi tämän minulle.

Kaiken järjen ja odotuksieni vastaisesti vuotta myöhemmin asiani olivat hyvin. Olin onnellinen. Katselin ulos keväiseen puistoon oman kotini keittiön ikkunasta ja äkkiä tajusin, mitä hoitaja oli yrittänyt sanoa. (Vuosi siihen tosiaan meni - piiiiitkät piuhat...) Jos eläin ei olisi tappanut itseään, bensiini olisi lopulta palanut loppuun ja tuli olisi sammunut. Skorpioni olisi ollut vapaa.

Minulle tärkein sairastettujen vuosien tuoma oppi on ollut hakea itse apua - ja ottaa apu vastaan, kun sitä on tarjolla. Ei ole ollut helppoa antaa muiden kantaa vähän matkaa silloin, kun itse ei jaksa. Yksin sinnittely ei kuitenkaan ole arvokasta. Se on helvetin idioottimaista ja itsekästä, lopputulos on huono, eikä siitä lopulta kukaan kuitenkaan kiitä.

Apua saa saada lääkkeistä. Apua saa saada terapiasta. Apua saa saada toisista ihmisistä ja aivan mistä tahansa, mikä todella on juuri itselle avuksi.

Jonain päivänä paskan on pakko loppua. Tietysti on mahdollista, että vanhan paskan tilalle on tiedossa uutta paskaa, mutta ainakin vaihtelu virkistää.